2016
Nyt on taas tämä aika vuodesta, kun kaikki lupaavat aloittaa kuntoilun ja lopettaa herkkujen syönnin ja olla terveellisiä ja säästää rahaa ja tehdä hyviä asioita ja olla reippaita ja parempia ihmisiä. Ja Suklaapisara muistelee, mitä kaikkea kummaa sitä onkaan tapahtunut vuoden aikana. Vuosipostauksen tekeminen on työlästä, mutta todella antoisaa. Ilman sitä en muistelisi yhtä paljon edellistä vuotta. Tämän postauksen ansiosta opin paljon enemmän menneestä ja pidän arvokkaat muistot paremmin mielessäni. Muistan taas, kuinka ihana ja arvokas vuosi minulla onkaan ollut. Vuosi on tottakai sisältänyt paljon myös haasteita, mutta ne kaikki ovat opettaneet minulle jotakin. Olen kasvanut vuoden aikana taas vähän lisää henkisesti. En malta odottaa, mitä vuosi 2017 tuo tullessaan. Sitä ennen palataan kuitenkin vielä kerran vuoteen 2016 kuukausi kuukaudelta. :) (Klikkaamalla kuukautta voit katsoa blogissa kyseisenä kuukautena mahdollisesti ilmestyneet postaukset.)
Tammikuu
Tammikuu oli kovan pakkasen ja paksun lumen aikaa. Vietettiin erään ihanan naisen polttareita Konttaisen komeissa maisemissa ja käytiin myös syömässä ja koiravaljakkoajelulla sun muuta mukavaa. Myöhemmin vietettiin myös ihanat, ikimuistoiset häät :) Huh, kohta on jo teidän ensimmäinen hääpäivä! Tammikuussa leivoin aika paljon leipää, ja innostuin kokeilemaan ruisleivänkin tekemistä itse aivan alusta asti. Lunta ja pakkasta todellakin riitti, kuten usein näillä korkeuksilla tammikuussa. Jonkun verran myös liikuin ulkona kauniita maisemia ihastelemassa, ja vähän jo aurinkokin jaksoi pilkahtaa. Aika paljon vietin aikaa meidän koiran kanssa tietämättä, että siitä pian aika jättäisi. Meidän sympaattinen pikkunissani vaihtoi omistajaa, mikä myös nostatti haikeutta. Se oli kyllä hyvin palvellut auto! Monet hyvät matkat sillä on ajeltu. Ajokortin saamisen jälkeen se oli lähinnä minun ahkerassa käytössäni, ja harva se arkipäivä se kökötti komeana (ja usein myös kohmeisena) lukion parkkipaikalla. Erään läheisen hiipparin kanssa käytiin riippumattoilemassa huikeassa lumen kuorruttamassa ympäristössä, ja myöhemmin myös ihan toisella (huomattavasti vähälumisemmalla) paikkakunnalla luistelemassa ojia ja kanavia pitkin.
Helmikuu
Helmikuun myötä koitti penkkarit. Löysin itsestäni kadotetun käsityöihmisen ja surautin penkkariasuksi pikkumyyn mekon ja asusteet. Penkkaripäivä oli hyytävän kylmä kuorma-auton lavalla, mutta hauskaa meillä joka tapauksessa oli! Sitä päivää en ihan heti unohda, enkä muutakaan lukioaikaa. Meillä oli huikea porukka, jonka jokapäiväistä kokoontumista lukion sohvaryhmälle muistelen kaiholla. Ääntä meistä kyllä taisi lähteä aika paljon, vaikka välillä vaivuttiinkin kaamos- ja somekoomaan hiljaisessa yhteisymmärryksessä. Yleisempää oli kuitenkin raikuva nauru ja puheensorina, jonka taatusti kuuli jo ulko-ovelle asti. Penkkareista alkoi sitten lukuloma, mistä kertoo kuvassakin näkyvä huojuva kirjapino. Kevään ensimmäiset kirjoituksetkin taidettiin ahertaa jo helmikuun puolella. Auringonvalo alkoi pikkuhiljaa lisääntyä, mistä nautinkin täysillä. Puhtaanvalkoisille hangille paistava auringonvalo on yksinkertaisesti parasta. Runeberginpäivän aikaan päätin kokeilla Runebergin torttuja hieman erilaisessa muodossa, nimittäin leivoksina. Hyviä tuli! Kokeilunhalua oli muutenkin havaittavissa keittiön puolella, sillä tein kuvassa näkyvän kuvioseeprarullan lakritsijäätelöllä. Helmikuuhun liittyi myös luopumista, sillä meidän koirallamme todettiin syöpä, ja se piti lopettaa heti. Mutta se oli kaunis päivä nukkua pois, sillä aurinko paistoi täydeltä terältä.
Maaliskuu
Maaliskuussa valo lisääntyi yhä enemmän, ja lumi alkoi sulaa. Vietin suurimman osan ajasta kirjoituksiin lukien tai niitä ajatellen, joten paljon kerrottavaa maaliskuusta ei ole. Kirjoitukset menivät ohi yksi toisensa jälkeen. Viimeiset kirjoitukset olivat maaliskuun viimeisenä päivänä, minkä jälkeen tuli hetken helpotuksen huoahdus. Samoihin aikoihin piti myös päättää tulevaisuudensuunnitelmista, sillä korkeakoulujen yhteishaku päättyi huhtikuun alussa. Minä olin siinä vaiheessa vielä vähän hukassa ja puntaroin eri vaihtoehtojen välillä. Viimeinen hakupäivä lähestyi vauhdilla aiheuttaen ahdistusta. Nyt voisin kuitenkin sanoa valinneeni oikein. Tuntuu hyvältä. :)
Huhtikuu
Kirjoituksien jälkeen kävin muun muassa mökillä mutkan rentoutumassa sekä kotipaikkakunnan luonnossa lennättämässä kuvauskopteria. Noin viikon levähtämisen jälkeen alkoi jo kiivas pääsykokeisiin luku. Onneksi luin vain yhteen pääsykokeeseen, sillä olisin tullut hulluksi, jos olisin vielä kirjoituksien päälle päntännyt useampaan kokeeseen. Huhtikuussa lumi suli jo vauhdilla, ja aurinko alkoi kunnolla lämmittää. Isän karvalakkikin jouti jo talvisäilöön. Välillä kävin tuulettamassa aivoja opiskelulta ja ihailemassa kevättulvia. Eräänä mukavana iltana kokoonnuimme lukioporukalla nuorion äärelle. Juttua taisi riittää pitkälle pimeäntuloon asti, ja olihan meillä mukavaa! :)
Jossakin vaiheessa ehdin piipahtamaan kauempanakin. Kyseisellä reissulla saimme idean lähteä katsomaan lähempää tuulivoimaloita, mutta niinhän siinä sitten kävi, että auto jämähti mutaiselle pikkutielle oikein kunnolla. Onneksi saatiin auto lopulta traktorin avulla ylös, sen jälkeen kun olimme hyvän aikaa yhä rapasempina yrittäneet työntää sitä liikkeelle.
Toukokuu
Toukokuussa oli kahdet pääsykokeet, joista toiseen menin lukematta, toiseen aivan tosissani. Sen jälkeen saikin sitten alkaa jännittämään sekä ylioppilaskokeiden että pääsykokeiden tuloksia, vaikka niitä sai odottaa vielä hyvin pitkältä tuntuvan ajan verran. Ennen pääsykokeita, vielä viimeisien pänttäämisien aikaan, minulla oli tapana lähteä ulos metsään kävelemään, rauhoittumaan ja vähän palaavia muuttolintujakin bongailemaan, kun neljän seinän sisällä oleminen ja opiskelu alkoi liikaa tympäännyttämään. Lumi suli yhä nopeammin, ja sekä kodin lähellä oleva pienempi joki että kansallispuiston mahtava Oulankajoki tulvivat paljon. Ensin mainittua kävin katselemassa usein yksin, jälkimmäistä kerran kaveriporukalla nuotioreissulla. Ulkona luonto heräsi yhä enemmän, ja ympäristön väri alkoi muuttua rusehtavanharmaasta kevään vihreäksi. Äitienpäivänä pyöräytin äidille mango-persikkahyytelökakun, ja pikku hiljaa aloin valmistelemaan ylioppilasjuhlien koristeita ja leivonnaisia. Viikkoa ennen ylioppilasjuhlia kävimme kuvausreissulla ottamassa yo-kuvia. Lopulta myös kirjoitusten tulokset tulivat, ja sain tietää pääseväni ylioppilaaksi. Tuloksiin olen todellakin tyytyväinen, vaikka ainakin yksi arvosana jäi vain pari pistettä korkeammasta arvosanasta. Pian pääsykokeiden jälkeen aloitin työt, joten koko keväälle ei paljoakaan lepoaikaa jäänyt.
Kesäkuu
Ylioppilasjuhlat tulivat yhä lähemmäksi, mutta edellisenä iltana ennen juhlia sairastuin norovirukseen. Ei siinä muu enää auttanut kuin perua juhlat pikaisesti ja heittää keskeneräiset kakut roskiin. Ylioppilasjuhlapäiväni vietin sängyn pohjalla oksennusämpäri vieressäni. Jaksoin sentään katsoa olohuoneen ikkunasta, kun isä nosti uuden lipun salkoon. Joka tapauksessa tuntui mukavalta pitää kädessäni ylioppilastodistusta, vaikka aivan heti en täysin käsittänytkään, että nyt se lukio on oikeasti ohi ja kaikki työ on tehty. Sisaruksiltani sain lahjaksi kuvassakin näkyvän tehokkaan vatkaimen lempivärini sävyisenä. Siitä on kyllä ollut hyötyä omaan kämppäänkin muuttaessa!
Töitä tein melko paljon, ja yleensä työajat myös vaihtelivat sen verran paljon, että oli vaikea lähteä minnekään reissuun. Juhannuksena kuitenkin vietin ystävieni häitä. Ne olivat kauniit häät. :) Pääsin myös viettämään suloisen siskontyttöni ristiäisiä. Kesäkuussa nautin kesästä ja auringo(nlaskui)sta, keräsin hahtuvapalloja ja laitoin herätyskellon usein herättämään kello viideltä. Ihan kesäkuun lopussa tuli yhteishaun tulokset. Ette voi uskoa, kuinka onnellinen olin, kun sain kuulla tulleeni hyväksytyksi yliopistoon. Olen siitä vieläkin iloinen, sillä mennyt syksy on ollut mahtava, vaikkakin melko työläs.
Heinäkuu
Heinäkuun alussa kävin Torniossa, jossa tapasin paljon ystäviä ja tuttuja. Matkalla jouduin matelemaan parin valtavan porotokan läpi... Huomasin kyllä olevani Lapissa. Muuten oli kyllä mukava ajella, ilma oli tosi lämmin ja aurinkoinen. Heinäkuun toisena sunnuntaina vietettiin lopultakin ylioppilasjuhliani, ja tällä kertaa sain olla terveenä. Juhlat olivat ihanat, ympärilläni oli paljon tärkeitä ihmisiä. Jotkut vieraat saivat minut jopa yllättymään lämpöisyydellään. He kaikki saivat minulle aikaan pidetyn olon. Kuukausi sisälsi myös hauskan extempore-reissun Rovaniemelle ja Haaparantaan, josta ajeltiin yömyöhään kotiin, jotta ehtisin taas aamuvuoroon töihin. Ikealta mukaan tarttui tavaraa tulevaan kämppään. Heinäkuussa tein kesäkuutakin enemmän töitä, mutta myös nautin auringonpaisteesta (töissä se kylläkin vain lisäsi tukahduttavaa kuumuutta), leivoin valtavan vuoren suklaakeksejä ja kävin siskonlasteni kanssa Angry Birds -puistossa ilmaiseksi työn ansiosta.
Elokuu
Elokuussa kävin Haminassa sotilasvalassa, joka oli hieno kokemus. Alkukuukauden myös pakkasin muuttolaatikoita ja suunnittelin muuttoa uudelle paikkakunnalle, ensimmäistä kertaa kokonaan pois lapsuudenkodistani. Nautin vielä jäljellä olevista kesäpäivistä muun muassa syömällä paljon oman maan mansikoita. Mökilläkin tuli vietettyä rattoisasti aikaa. Lähdin ystäväni kanssa myös yhden yön vaellukselle. Reissu oli todellakin huippu, vaikka melkein lakkaamatta satoi vettä. Yön vietimme täyteen ammutussa eräkämpässä lattialla kenkien seassa. Oli jokseenkin hauska kokemus nähdä aamulla ensimmäisenä tuntemattoman miehen karvaiset sääret parinkymmenen senttimetrin päässä. Maisemat kämpän ulkopuolella kuitenkin olivat huikaisevat ja yllättävän vaihtelevat verrattuna siihen 30 kilometrin matkaan, jonka vaelsimme. Veri vetää kyllä aina vaeltamaan, kaipaan sitä nytkin. Haaveena olisi päästä pitkälle vaellusreissulle Pohjois-Lappiin tai Norjaan. Ehkäpä joskus, vaikka ensi kesänä. :)
Elokuun loppupuolella koitti sitten muutto pois kotoa. Ensimmäiset lähes kaksi viikkoa asuin ystävieni luona ja silittelin vallatonta kissanpentua, joka öisin teki ninjahyppyjä mahani päälle. Kiitos tytöt, teillä oli mukava asua (terveisin sijaislapsi)! :) Sen jälkeen minä ja kämppikseni muutimme omaan kotoisaan kämppäämme, ja siellä olemme asuneet sulassa sovussa tähän asti. Muuton aikoihin alkoi myös uusi koulu. Ensimmäiset pari viikkoa meillä oli lähinnä yliopistoelämään ja toisiimme tutustumista, sen jälkeen opinnot lähtivät toden teolla käyntiin. Alku oli todellakin opettelua, mutta tosi pian löysin joukosta samanhenkisiä ihmisiä ja totuin yliopiston välillä kummallisiltakin tuntuviin käytäntöihin. Niin arki solahti pikkuhiljaa paikalleen.
Syyskuu
Syyskuussa nautin yliopiston aterioista mahan pullolleen, kuten kuvan annoksen koosta voi päätellä. Tutustuin yliopistoelämän ihmeelliseen maailmaan yhä enemmän, ja sain suunnatonta hupia esimerkiksi monimerkityksellisestä lauseesta "liimaa pääsi pönttöön". Vielä oli jonkin verran aurinkoista säätä, josta nautin muun muassa puistonpenkillä kurkkusalaattiasuisen hiipparin ja vesimelonin seurassa sekä eräällä venereissulla. Kuukauteen kuului myös huikea reissu Lappiin, josta kerron enemmän edellisessä postauksessa. Sain myös ihanan synttäriyllätyksen, jonka uudet, jo silloin tärkeiksi tulleet ystäväni olivat täysin minun tietämättäni järjestäneet. <3 Juustostani löytyi salaperäinen sydän, jota kukaan ei ole tehnyt. Vietin myös mukavaa notski-iltaa.
Lokakuu
Lokakuussa opiskelin jo ahkerasti, mistä kertoo kollaasin yläreunassa näkyvä yleisen kielitieteen luennolta napattu kuva Fingerpori-sarjakuvasta sekä toisessa kuvassa näkyvä Väinö Linnan Tuntematon sotilas, josta pidin paljon. Tuntemattoman lisäksi paljon muitakin kirjoja on tullut syksyn aikana luettua, mutta enimmäkseen vain niitä, jotka täytyi lukea kouluun. Suurin osa kirjoista on kuitenkin ollut mielenkiintoisia ja maailmaa avartavia. Ennen syyslomaa meillä oli ensimmäiset tentit, joita tietenkin piti vähän stressata. Hyvin ne loppujen lopuksi menivät, paljon paremmin kuin osasin odottaakaan. Syysloman aikaan tupsahti ensilumi. Se onneksi pysyikin maassa pari päivää, mutta suli sitten kaikkien harmiksi pois. Innostuin myös tekemään kuvassa näkyviä suklaaleivoksia, joista tuli tosi hyviä, vaikka itse sanonkin. Jonakin viikonloppuna piipahdin kotikotonakin, ja tapasin siellä ihanaa ja söpöä kummityttöäni.
Marraskuu
Marraskuussa lähestyvien tenttien ja periodin päättymisen kasaamat paineet alkoivat pikkuhiljaa kasaantua, ja kollaasin vasemman alanurkan mukainen tilanne oli tavallinen näky koulupäivän jälkeen. Innostuin aloittamaan isoäidin torkkupeitto -projektin. Neliöiden virkkaaminen on mukavaa, ja olen myös huomannut, että luennoilla pystyn keskittymään paremmin, kun virkkaan samalla. Pikku hiljaa joulu alkoi lähestyä, ja sitä myötä piti tehdä ensimmäiset piparit ja joulutortut. Tottakai joululaulut olivat soineet meillä jo jonkun aikaa, ja jossakin vaiheessa ripustimme myös joulutähden ikkunaan. Eräänä viikonloppuna vietimme isän synttäreitä lähes koko perheen voimin isolla vuokramökillä. Viikonloppu oli tosi mukava, nautin yhdessäolosta tärkeiden ihmisten kanssa. Tietenkin teimme myös kakkuja juhlan kunniaksi. Aika nopeasti monta kakkua katoaa parempiin suihin, kun on paljon syöjiä. Etualalla näkyvät kakut ovat taitavien siskojeni käsialaa, takana näkyvä täytekakku on minun tekemäni. Kakkujen päälle näpertelin sokerimassaruusuja. :)
Joulukuu
Mistä oli minun joulukuuni tehty?
Sauna
Naurua
Joululauluja
Iloisia silmiä
Lumihiutaleita
Joulutoivotuksia
Myöhästynyt juna
Paljon hyvää ruokaa
Loskaa ja vesisadetta
Syvällisiä keskusteluja
Kynttilöitä ja jäälyhtyjä
Kauneimmat joululaulut yksin
Mieltä lämmittäviä joulukortteja
Lapsenvahtikeikka Rovaniemelle
Ystävien ihania, yllättäviä lahjoja
Herkullinen itsenäisyyspäiväateria
Ikimuistoinen RUKin kurssijuhla Haminassa
Hurja tenttiputki: neljä tenttiä kahden vuorokauden sisällä
Tenttienjälkeiset palkintokakkupalat ja kahden tunnin turinatuokio
Oveen yön aikana ilmestyneet sydänmuistilaput
Pikkujouluja, joissa pöytä notkuu ruokaa
Ärhäkkä ja pitkäkestoinen jouluflunssa
Touhukkaita tottulakkipäisiä lapsia
Inttijuttujen täyteinen mökkireissu
Uskomaton tähtitaivas mökillä
Aina niin hyvää jouluruokaa
Vuoden viimeiset raketit
Konvehteja ja suklaata
Lämpimiä hymyjä
Lunta ja pakkasta
Ihania ihmisiä
Hyviä juttuja
Perinteitä
Laulua
Iloa
Onnellista uutta vuotta!
-S
Kommentit
Lähetä kommentti