Minun syksyni

Aika on mennyt tosi nopeasti enkä ole juurikaan ehtinyt kertomaan kuulumisiani viime kesästä enkä kulununeesta syksystä. Nyt minulla on vihdoinkin aikaa,  nyt kun on syysloma enkä aio ajatella yhtään opiskelukiireitä. Kesästä olen aikonut tehdä jo pitkään postauksen,  se tulee luultavasti myöhemmin kunhan saan käytyä kuvat läpi. Nyt ajattelin kertoa syksystä.

Syksyn aikana on tapahtunut paljon,  mutta silti elämä on tuntunut menevän melkoisessa sumussa ja niin nopeasti,  ettei meinaa pysyä vauhdissa mukana. Suurin urakka oli syksyn kirjoitukset ja niihin yhdistettynä kamala määrä läksyjä ja kouluhommia. Jakso oli luultavasti tämän vuoden rankin ja työläin. Onneksi nyt saa hetken hengähtää ennen kevään kirjoituksia ja todennäköistä edessä olevaa pääsykokeisiin lukua. Kouluhommien määräkin hieman helpottaa kevyemmän jakson ansiosta. Neljä kurssia on juhlaa tavallisten suunnilleen kuuden kurssin jaksojen jälkeen,  vaikka päälle tulee vielä autokoulu. Jospa minä kohta pääsisin oikeasti autoa ajamaan,  varokaa vain mummoparat suojateillä!

Syksyyn on olennaisesti kuulunut myös suru ja luopuminen. Osa lukijoista ehkä jakaa kanssani surun,  toiset ovat siitä kuulleet ja jotkut ehkä lukeneet rivien välistä blogistani. Tähän suruun liittyi kuitenkin myös helpotus ja lempeät muistot. Syksyyni kuului lisäksi muitakin kipeitä tunteita,  mutta voin todeta niiden olleen kasvattavia ja jollakin tavalla elämään kuuluvia. Hyvä tuntuu paremmalta kun elämä ei ole vain pelkkää hyvää.

Mutta eihän syksy ole vain pelkkää surua ja työtä ollut,  siihen on mahtunut paljon iloa ja hauskoja tapahtumiakin. Väitän,  että suhtautumiseni elämään on pääosin positiivinen,  ja vaaditaan aika paljon,  että hymy ja ilo katoaisivat kokonaan elämästäni. Pari viikkoa sitten olin leirillä isosena ensimmäistä kertaa. Täytyy sanoa,  että oli mukava kokemus ja luulenpa että lähden toistekin. :) Sitä edeltävällä viikolla sekä minä että minulle tärkeä ihminen vietimme yhteisiä synttäreitä. Pääsin toisen kerran elämässäni airsoftaamaan,  tällä kertaa pääsin paremmin lajiin mukaan ja pelaaminen oli huomattavasti mukavampaa. Viime viikolla näin pitkästä aikaa erästä ystävää, jonka kanssa en ole päässyt juttelemaan kunnolla pitkään aikaan. Saa tulla toistekin käymään! :)

Vaikka syksy onkin väsyttävää aikaa kun valo vähenee ja työmäärä usein kasvaa,  on se myös ihanaa ja kaunista aikaa. Puut pukeutuvat ruskan kauniisiin väreihin,  tosin lehdet ovat nyt jo karisseet maahan. Luonto valmistautuu talven tuloon ja rauhoittuu. Aamuisin maa ja kasvit ovat kauniin kuuran peitossa,  toisinaan sumu peittää maiseman. Hiuksenohut jääriite peittää järvien ja rapakoiden pinnan kauniisti. Kylmyys puree posket punaiseksi,  mutta on ihanaa päästä sisälle lämpimään,  kääriytyä vilttiin,  pukeutua villapaitoihin ja villasukkiin ja juoda lämmintä kaakaota. Kouluaamuisin lämmin sänky on ihanin asia maailmassa ja sieltä on aina vaikea nousta ylös. Iltojen hämärtyessä sytytän kynttilöitä ja ihailen kirkasta tähtitaivasta ja leiskuvankauniita revontulia. Pikkuhiljaa alan myös odottamaan joulun tuloa. Ihan vielä en ole aloittanut kunnolla joululaulujen kuuntelua,  se saa vielä odottaa.

Tunnelmallista syksyä!

-Suklaapisara